Viikonloppu oli vauhdikas. Tuli kierrettyä puoli Etelä-Suomea ja ensimmäiseksi ajelin perjantaina siskolleni. Mukanani vein suolaisen piirakan, sillä siskoni ei ole erityisen innokkaasti makean perään ja maistuu nämä suolapalat muillekin

Ohje on kirjasta Tee hyvä kakku (Sirpa Talka)

Poro-vuohenjuustotorttu

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

1 kananmuna

1/2 tl suolaa

100 g voita

Täyte:

100 g kylmäsavuporoa

200 g parsakaalia

1 sipuli

1 rkl voita

200 g vuohenjuustoa

Liemi:

3 dl kermaa

3 kananmunaa

1/2 tl suolaa

pippuria

(laitoin vielä Välimeren yrttimaustetta)

1. Sekoita taikinan raaka-aineet keskenään. Muovaa taikina palloksi, kääri tuorekelmuun ja anna taikinan levätä jääkaapissa tunti.

2. Kauli taikina ja nosta se kaulimelle kevyesti kiepautettuna irtopohjavuokaan (halkaisija 22 cm). Leikkaa ylimenevät taikinanliepeet pois.

3. Paloittele kylmäsavuporo ja parsakaali. Höyrytä parsakaalia hetki mikroaaltouunissa, noin 3 min. Silppia sipuli ja kuullota se rasvassa. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi. Jaa täytteet torttupohjalle. Sekoita liemi ja kaada se vuokaan.

4. Kypsennä 175 asteessa uunin alaosassa tortun paksuudesta riippuen 30-45 min.

Ehti melkein yö saapua ennen siskolle pääsyä. Tässä palanen myöhäisellä iltakahvilla.

Tänään tuli tyttäreni luokkakaveri kyläilemään ja leivoin lapsille pikkumuffinsseja. Viime kesänä olin säilönyt kesää kukkien muodossa ja hyvin olivat säilyneet. Täällä enemmän juttua kukkien sokeroinnista. Siitä mukavia koristeita, ettei ainakaan ylimääräisiä väriaineita ja lisäaineita kerry leivonnaisiin

Muffinssit ovat minivuokiin leivottuja ja ohjeeseen hain vinkkiä Makeat ja suolaiset muffinit-kirjasta (Otava). Muuttelin ohjetta jonkin verran ja näistä tuli alkuperäistä suklaisempi versio.

Suklaa- sitruunajogurttimuffinssit

150 g pehmeää voita

3/4 dl (75 g) sokeria

1 kananmuna

1 prk (175 g) sitruunanmakuista Bulgarianjogurttia (tai 1 prk tavallista ja 1 sitruunan raastettu kuori)

2 dl (125 g) vehnäjauhoja

n. 1 dl (75 g) Ohrakasta tai perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/4 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

100 g tummaa suklaata rouhittuna

1. Kuumenna uuni 180 asteeseen ja laita paperivuuat muffinipellin syvennyksiin.

2. Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmuna ja jogurtti. Sekoita keskenään jauhot, Ohrakas, leivinjauhe, sooda ja vaniljasokeri. Sekoita mukaan taikinaan, mutta sekoittele mahdollisimman vähän, ettei taikina sitkisty.

3. Annostele taikina vuokiin. jätä hieman kohoamisvaraa. Paista muffinsseja uunin keskitasolla koosta riippuen 15-25 min. Minimuffinssit paistuvat nopeasti, joten ole tarkkana. Ota muffinssit uunista ja anna jäähtyä. Koristele erilaisilla kuorrutteilla ja kukkakoristeilla.

Maitohorsman kukat ovat talven aikana kuivuneet vielä lisää ja ne olivat helposti rikkoutuvia.

Loput terälehdet murskasin hienoksi. Kaunista, vaaleanviolettia värisokeria ilman keinotekoisia aineita.

Sisältä näyttää tältä.

Tunnustuksia sekä meemejä blogimaailmassa liikkuu aina aika ajoin ja välillä niitä on tipahtanut myös Mansikkamäkeen. Kiitokset kaikille niitä antaneille, vaikka olenkin laiskasti tunnustuksia pistänyt eteenpäin. Valinnan vaikeus seuraaviksi saajiksi on yksi syy. Kivoja blogeja nimittäin on paljon!

Tämän tunnustuksen sain Safkaseireeniltä, kiitokset sinne

Tunnustuksiin liitttyy aina "pakollinen" kyselylomake. Tässä vastaukseni uteluihin.

1. Koska aloitit blogin?

Blogin aloitin toukokuun 31.päivä vuonna 2007. Eli kesän kynnyksellä tulee 5 vuotta täyteen. Tuntuu hurjalta, että tätä on jaksanut pitää näin pitkään. Mitään ajatuksia blogin pitämiseen minulla ei ollut, tavallaan kaikki alkoi ihan sattumalta. Ensin olin laitellut Ullan entiseen blogiin lukijoiden kakkukuviin kuvia . Kuvia tuli laitettua niin paljon, että ne saivat jopa oman kategorian ja sitä kautta jatkumona omaksi blogiksi lukijoiden toiveesta. Ullan blogi olikin ensimmäisiä leivontablogeja joihin olin törmännyt Kaurislapsen, Sekasopan ja Merjan blogien lisäksi. Näistä sain ensimmäiset opit koristeiden ja muihin leivontamaailman ihmeisiin.


2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee?

Askarteluleivontaa :D Tai siis siksi sitä kutsun. Eihän sille mitään voi, että tuo näprääminen kiinnostaa. Kakun tulee toki olla hyvänmakuinen, se on pääasia. Silti hörhellysten tekeminen on hauskaa ja minusta kakkuja ei pidä ottaa niin vakavasti.


3. Mikä seikka tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden?

Jaa, tähän voisi lukijat vastata paremmin.


4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Ullan blogiin laittamiini kuviin tuli paljon kommentteja ja kehoituksia laittaa oma blogi pystyyn. Moista en olisi saanut kasaan ilman kummityttöni avustusta, joka siihen aikaan piti omaa blogia. Olin ja olen vieläkin ihan uuno tietokoneiden kanssa.


5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Tahtoisin selkeyttä ja että paremmin voisi löytää etsimänsä. Tavaraa on blogissa jo niin paljon, että en aina itsekään löydä tarvittaessa vanhoja juttuja. Vuodatus on ollut ihan toimiva, mutta blogin koostaminen, ominaisuuksien että ulkoasun suhteen siinä on vaihtoehtoja kovin vähän. Jotain uutta olisi kiva saada. Erilaisia ohjeita on ollut suunnitelmissa, mutta se kaatuu usein kuvaamiseen. Yksin kuvatessa ei pysty käyttämään käsiä :(

Tässäkin lukijat voisivat olla avuksi

 ARVONTA

Tässä on sopiva aasinsilta arvontaan. Laittakaa kommenteihin vastausta omasta puolestanne kysymyksiin, mikä seikka tekee tästä blogista erilaisen muihin verrattuna (vai onko sellaista) ja mitä muutoksia haluaisitte blogiin?

Arvonta-aikaa on tuleva viikko ja kommenttien kesken arvon jotain kivaa leivontaan liittyvää. Jos ei keksi mitään vastausta, riittää pelkkä osallistun arvontaan-kommenttikin. Muista laittaa sähköpostiosoitteesi!

Kuinka iso pino erilaisia ohjeita ja reseptejä teillä odottaa kokeilemista? Itselläni on aika kasa papereille raapustettuja, lehdistä repäistyjä tai sähköpostiin/blogiin ehdotettuja mielenkiintoisia ohjeita. Kun ei vaan kaikkea ehdi tehdä (eikä ole syöjiä) mitä haluaisi. Näitä suklaa-kinuskipaloja sain kerran maistiaisiksi tutulta ja tietysti halusin reseptin. Noooh... hiukkasen kesti ennenkuin pääsin leivontaan asti..

Kiitokset Paulalle ohjeesta!

Suklaa-kinuskipalat

Pohja:

250 g voita

1 1/4 dl sokeria

1 kananmuna

5 dl vehnäjauhoja

1/2 rkl vaniljasokeria

1/2 tl leivinjauhetta

Kinuski:

3 dl kermaa

3 dl fariinisokeria

1 rkl voita (jätin voin pois)

Päälle:

150-200 g tummaa suklaata

(valkosuklaata koristeluun)

1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmuna koko ajan vaahtoa sekoittaen.

2. Lisää vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri mukaan. Taputtele taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipellille tai vuokaan (n.34cmx34 cm). Nämä on tehty Iloleipurin suorakaiteiseen vuokaan, joten taikinakerroksesta tuli hiukan paksumpi. Pistele pohja haarukalla.

3. Paista uunin keskitasolle 200 asteessa noin 10-15 min. Anna jäähtyä.

4. Mittaa kerma ja fariinisokeri paksupohjaiseen kattilaan. Keitä seosta 30-40 min, kunnes kylmään veteen tipautettu kinuskitippa jähmettyy. Lisää ruokalusikallinen voita ja sekoita tasaiseksi. Kaada kinuski muropohjan päälle ja anna jähmettyä.

5. Sulata suklaa, levitä pinnalle. Koristele halutessasi valkosuklaalla ja vedä tikulla marmorikuviointi ennenkuin suklaa jähmettyy. Leikkaa terävällä pieniksi paloiksi.

Leikkasin palat vinoneliöiksi. Herkku on makea, joten palat saavat olla pienehköjä.

Muropohja, kinuski ja suklaa. Viileässä kuistissa olleet palat olivat tekeytyneet makoisiksi. Kinuskista oli tullut sopivan jähmeä ja suklaasta rapsahtava. Makunautinnon kruunaa pehmeä, murea pohja.

Yleensä tykkään pastellisävyistä kakkukoristeissa. Yksi syy on se, että väriä kuluu vähemmän ja toinen on se, että kakusta tulee enemmän syötävän näköinen kuin voimakkaasti värjätyillä koristeilla. Mutta nyt tein vaihteeksi iloisen värisiä kukkia näin talven keskelle ja eiköhän nämäkin johonkin kakkuun päädy. Kukat ovat sokerimassaa.

Kukat tein piparimuotin avulla. Muotti on Modernosta, tuttu tästä paketista. Kukkia oli helppo tehdä. Muotilla vain pala kaulitusta sokerimassasta, vähän reunojen ohentamista ja tein vielä ohuita viiltokuviontia kukan terälehteen. Foliokuppiin kuivumaan ja riisinuudelista tein heteet. Ensin pursotin tomusokerikuorrutetta (tuubi) riisinuudelin päähän, sitten suihkautin syötävää sprayväriä ja ripottelin vielä kidesokeria heteiden päihin.

Kukkia, kukkia...

Näistä tulee jotenkin havaijilaiset  leit mieleen

Näitä piti tekemäni ennen joulua, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ohje on jostain siskoni keittokirjasta. Raapustin muutamia mielenkiintoisia ohjeita paparilapuille ja nyt en enää muista, mistä kirjasta mikäkin oli. Fudge-ohjeita on tosin aika paljon, joten samanlainen saattaa löytyä useammastakin lähteestä.

(Nyt löytyi oikea kirjakin eli Nigella Lawsonin opus: Nigella Express)

Suklaa-pistaasifudge

350 g tummaa, hyvää suklaata

1 tlk (397g) kondensoitua maitoa

30 g voita

ripaus suolaa

150 g kuorettomia pistaaseja

1. Laita suklaa, kondensoitu maito, voi ja suola paksupohjaiseen kattilaan. Lämmitä seosta miedolla lämmöllä ja hämmennä koko ajan, kunnes suklaa ja voi on sulanut.

2. Pilko pistaasipähkinät karkeaksi rouheeksi. Sekoita mukaan.

3. Levitä seos neliömuotoiseen vuokaan (leivinnpaperilla tai foliolla vuorattu). Tasoita.

4. Laita jääkaappiin ja anna jähmettyä. Poista folio/leivinpaperi ja leikkaa neliöiksi. Säilytä viileässä tai pakasta fudget.

Tuoksuu ihanalle. Harmi, kun sitä ei saa mukaan kuvaan. Kondensoitu maito ei minusta sellaisenaan tuoksu hyvälle, mutta yhdistettynä suklaaseen toimii hyvin.

Käytin suorakaiteen muotoista piirakkavuokaa alustana.

Leikatuista fudgepaloista tulee pistaasit kauniisti esiin. Mitään laihdutusherkkua nämä eivät kyllä ole, mutta pakastimessa säilyvät hyvin vierasvaraksi (tai sitten ei )

No nyt on leikitty tämän joustavan pikeerin kanssa oikein urakalla Jauhe loppui, joten ihan kaikkeen ei aine riittänyt mitä suunnittelin. Tätä suklaapitsiä ainakin halusin kokeilla. Tuossa sugarveilin levityksessä olisi hyvä olla kunnon lasta, näiden pitsikuviosta ei tullut niin puhdas kun toivoin.

Levitin suklaan siinä vaiheessa, kun pitsi oli jo melkein kuiva irroitettavaksi. Annoin suklaan jähmettyä ja irroitin sen irti silikonimatosta. Oikeasti suklaa on pitsin kanssa joustava ja ihan leikattavissa saksilla. Liian kauan ei kannata odotella tai suklaa jähmettyy liikaa ja alkaa murtua. Pitsinen hyydykekakun reuna olisi kanssa aika kiva :D

Suklaapitsistä voi irroittaa kuvioita piparkakkumuoteilla ja jopa leikata paperin koristeluun tarkoitetulla reunaleikkurilla.

Leikkausjälki näkyisi paremmin tasakuvioisessa pitsissä.

Tässä pitsi on tuoreeltaan laitettu kuivan liivatelehden päälle ja sitten leikattu siiviksi. Pitsisiivet keijulle. Yksistään pikeeripitsiä ei voi käyttää pitkään säilytettävissä jutuissa, koska kuivuttuaan se murenee. Pitsi sopii erilaisiin koristeisiin sokerimassan tai marsipaanin päälle esim. hääparikoristeisiin hääpukuun tai ristiäiskoristeisiin.

Pikeeripitsi luonnistuu piparin päälle liimattunakin.

Tämän viikon meillä on ollut siskoni kolme tytärtä joululomailemassa. Koulut kun alkavat meillä sekä heillä vasta ensi maanantaina

Leivoin heille pitsisen viuhkakakun, täytteenä toiveesta vadelmaa ja valkosuklaalla makeutettua kermavaahtoa. Samalla pääsin kokeilemaan sugarveil-menetelmällä tehtyä pitsiä. Tätä olen halunnut testata jo pitkään ja onneksi sain lainaksi (kiitoksia paljon lainaajalle!!) pitsin tekoon tarvittavan maton sekä käyttöön pienen pussin sugarveiliä. Nimittäin ovat aika tyyriitä näin harrastelijalle hankittavaksi.

Jos sugarveil on vielä tuntematon jollekin, niin se on joustavaa pikeeriä eli pitsi taipuu kuivahdettuaan haluttuun muotoon. Täällä on lisää tietoa. Myös Heleen's hobbies, Rouva V ,  Purppurahelmiä ja Pullapöllö ovat tehneet sugarveilistä koristeita kakkuihin. Välttämättä sugarveiliin ei tarvita pitsimattoa, sitä voi käsitellä myös näin.

Romanttinen viuhka. Päällinen on kaakaojauheella värjättyä ja maustettua marsipaania. Viuhkan lavat (tai mitä nuo tukikepit nyt ovatkaan) ovat vaahtokarkinmakuista sokerimassaa. Vähän turhan leveät niistä tulivat, mutta poiskaan ei voinut niitä enää repiä.

Ennen koristelua kakku oli kuin geishakonvehti. Tähän sopisi geishasuklaasta tehty täyte ja vähän japanilaistyylistä koristelua :D

Ruusu on sokerimassaa ja se oli aikalailla viimeisiä koristeita varastosta. Pitäisi taas aloittaa kukkien väkrääminen.

Lähikuvaa pitsistä. Laitoin tarkoituksella pitsiä päällekkäin ja vähän ryppyyn, jotta viuhkaan tulisi enemmän kokoa.

Tästä tulisi kiva mekko barbikakulle, vaikkapa hääpuku

Nämä piparit menivät hääparille juuri ennen vuodenvaihdetta vietettäviin häihin. Valitettavasti kuvaus jäi niin viime tippaan, ettei valo enää oikein riittänyt ja sitten pitikin jo kiikuttaa piparikori eteenpäin.

Sydänhääpari, kahvikuppeja, hääkelloja ja ruusuja.

Sävynä oli valkoinen, hento vaaleanpunainen ja ruskea.

Häämekkoja.

Vielä palataan hetkeksi jouluun. Pari juttua jäi postaamatta ja esim. nämä karpalotryffelit tein jouluksi naposteltavaksi. Ohje löytyy Maku-sivustolta, täältä.  Vaihdoin vain puolukat karpaloiksi. Olin saanut kivan tuotepaketin testattavaksi Biokialta ja siitä sain kuivatut karpalot sekä karpalojauheen tryffeleihin. Juhlattaren blogista löytyy lisää juttua Biokian tuotteista, täältä.

Pari pussia unohtui kuvasta, mutta samanlainen paketti oli kuin Juhlattarellakin :D

Kokeilin suklaakarpaloita kaurakekseihin rusinoiden tilalle, mutta se kokeilu ei ollut erityisen onnistunut. Keksit olivat ihan jees, mutta suklaakarpaloiden maku hävisi paistettaessa. Ehkä kuivatut marjat olisivat paistettavissa leivonnaisissa parempia ja nämä suklaiset vain naposteluun tai koristeeksi esim. hyydykekakun päälle.

Tryffeleitä. Osan pursotin foliokuppeihin ja osan pyörittelin massan jähmettyä pallosiksi.

Huomioi, että kuivatut marjat pitää liota liköörissä useamman tunnin. Minulla oli yön yli

Karpalotryffelit

1 dl kuivattuja karpaloita

1/2 dl karpalolikööriä

250 g tummaa suklaata

100 g voita

1/2 dl tomusokeria

1 keltuainen

Päälle:

1/2 dl karpalojauhetta

1/2 dl kookoshiutaleita

Karpalojauhe oli pinnalla kirpsakkaa, mutta aromikasta.

Suklaapäällysteiset, kuivatut marjat käyvät koristeiksi.

Hyvää uuden vuoden alkua kaikille! Joululoma on mennyt mukavasti vieraiden seurassa ja myös itse vieraillen sukulaisten luona. Nyt päästään vähitellen arkirytmiin sekä myös blogin ja kakkuilun pariin

Tätä pistaasi-kardemummakakkua tein ennen joulua ja toisen kerran siskolleni. Kiitokset Kirsille pistaasien toimittamisesta :D  Vielä piti tehdä pistaasifudgea, mutta kakku vei voiton!

Ohje on Leivotaan-lehdestä, mutta tähän toiseen versioon tein ohjeesta poiketen lime-tuorejuustokuorrutuksen ja lisäsin tummaa suklaata taikinaan. Ohjeen limesokerisiirapin jätin pois.  Kakku on siitä mukava, ettei tekemiseen käytetä vatkainta. Pähkinätkin voi murskata pakastepussin sisällä, joten siihenkään ei konetta välttämättä tarvitse.

Pistaasi-kardemummakakku

150 g (n.2 1/2 dl) suolattomia, kuorittuja pistaasipähkinöitä

1/2 tl kardemummansydämiä (laitoin jauhettua kardemummaa vähän vähemmän)

150 g suolatonta voita (laitoin tavallista)

3 dl vehnäjauhoja

1 1/2 tl leivinjauhetta

2 dl sokeria

3 kananmunaa

1 1/4 dl luonnonjogurttia (laitoin 200 g purkin turkkilaista jogurttia)

Limetäyte:

1 1/4 dl sokeria

1 dl vettä

1 limen raastettu kuori

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota vuola, halkaisija noin 20 cm.

2. Pienennä pistaasipähkinät ja kardemummansydämet monitoimikoneessa. Lisää voi, jauhot, leivinjauhe ja sokeri. Sekoita ( ja nypi ) nopeasti murutaikinaksi.

3. Sekoita munat ja jogurtti ja kaada seos murotaikinan sekaan. Sekoita nopeasti, kunnes ainekset muodostavat tasaisen massan. Älä sekoita liian kauan.

4. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkua uunin keskitasolla 45-50 min. Tarkista kypsyys puutikulla.

5. Limetäyte: Sekoita sokeri ja vesi kattilassa, kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes sokeri on sulanut. Keitä seos kasaan. Lisää limen raastettu kuori ja keitä 5 min. Siivilöi valmis keitos, anna jäähtyä hetken aikaa ja kaada kypsän kakun päälle, johon olet pistellyt tikulla reikiä.

6. Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kera.

Kakusta tulee mieleen porkkanakakku, mutta vain pistaaseilla. Siksi testasin limekuorrutusta samaan tapaan kuin porkkanakakuissa on tuorejuustokuorrutus.

Lime-tuorejuustokuorrutus

200 g Philadelphia-tuorejuustoa

1 limen raastettu kuori (noin 1 tl)

2 tl puristettua limen mehua

1 dl tomusokeria

(murskattuja pistaasipähkinöitä, raastettua valkosuklaata)

- sekoita ainekset keskenään ja levitä jäähtyneen kakun päälle. Koristele pistaasipähkinämurskalla ja valkosuklaalla.

Kuorrutetta olisi voinut olla vaikka tupla-annos ja levittää osa siitä kakun väliin :D

Joulurauhaa kaikille lukijoille ja bloggaajille

Piparin tuoksu,
kiire ja juoksu.
Ainainen hoppu,
nyt se on loppu!
Seisahdu hetkeksi,
lopeta touhu,
luoksesi saapuu oikea joulu!

Juuri äsken lähti tämän joulun viimeinen piparkakkutalo matkaan. Tein samanlaisen Tilda-talon kuin pari joulua sitten tekemäni, tämä täällä. Piti vielä piirtää kaavat puhtaaksi blogiin, mutta se jäi nyt johonkin muuhun hetkeen. Taitaa olla piparitalot tehtynä jo kaikilla tai ainakin useimmalla

Valitettavasti kuvaus jäi iltaan. Minusta talo on nätimpi oikeasti ja esim. lumiukon sinisävytetty naama häviää kuvassa ja näyttää siksi kummallisen muotoiselta.

Lumiukko.

Talo takaa.

Lähikuvaa pikeeriruusuista.

On täällä leivottu muutakin kuin pelkkiä piparkakkujuttuja, mutta ihan noita tuttuja leivonnaisia vain esim. halvakeksejä ja karjalanpiirakoita. Täysin eroon en ole vielä piparkakuista päässyt, yksi pieni talo on ainakin tulossa ja lasten kanssa tehdään heille omat piparit. Lisäksi leivoin kylän joulujuhlaan piparkakkuja ja lopputaikinasta väsäsin helpon piparirasian. Tälläisen ehtii hyvin tehdä vielä ennen joulua

Rasian koko voi olla mikä vain, mutta tämän mittasin valmiin suklaarasian mukaan. Hiukan isommaksi, jotta suklaarasia mahtuu sisälle. Näin tavallinen suklaarasia verhoutuu jouluasuun. Kaikkein makoisin yllätys olisi tietysti itsetehdyt makeiset rasian sisällä 

Kansi on kuorrutettu punaisella pikeerillä, jonka kuivuttua siihen on pursotettu valkoisella pitsikuvio. Olen ihaillut juuri tänä syksynä netistä unkarilaisia piparkakkuja ja tykästyin niiden koristeellisuuteen. Hauska yhteensattuma, sillä sain jokin aika sitten vinkin unkarilaisesta blogista sähköpostiini (kiitokset siitä ).  Moha Konyha-blogista kävin siis hakemassa mallia tämän rasian pitsiin.  Kauniita pipareita löytyy myös täältä.

Sydän ja ruusu.

Pikeeripitsipalleroita.

Sivuihin painoin koristelumuotilla taikinaan kuvion.

Vanhin siskoni pyysi minulta piparkakkutaloa, jonka hän halusi lahjoittaa tiettyyn paikkaan. Muutamia ideoita pyöri mielessä ja lopuksi päädyimme Pepin Huvikumpuun, joka sopi paikkaan kuin nakutettu  

Löysin netistä piparkakkukirjan Pepparkakshus&Mera Julbus (Eva Grane, Ylva Norman,Åke Gunnarsson), jossa on valmiina Huvikummun kaavat. Kirjassa oli paljon muitakin kivoja kaavoja, mutta harmikseni osa oli jo minulla suomenkielisessä kirjassa Piparkakkutalot. Kirja on typistetty versio tuosta ruotsinkielisestä opuksesta.

Urakka oli isompi kuin mitä kuvan perusteella osasin arvioida. Taikinaa taloon meni 2,5 kiloa ja tekemiseen osien paistosta kokonaiseksi taloksi meni noin 10 tuntia. Aloittelin lauantaina iltapäivällä ja valmista tuli kello viisi aamulla, mutta osa ajasta meni osien pähkäilyyn kokoamisvaiheessa. Tiukille meni, mutta talo piti saada toimitettua sunnuntaiksi.

Kiireessä unohtui pihalle varatut vihreät marmeladikuulatkin pois. Niiden piti tuoda lisää väriä taloon, koska joku ryökäle oli ostanut kaikki kirpeät mansikkalaatat kaupasta  No, oma vika, mitäs en ennakoinut ajoissa.  Niinpä koristelin katon osittain punaisilla marmeladisydämillä ja kolanmakuisilla kirpeillä laatoilla. Niistä leikkasin samalla tavalla "kattohuopapaloja" kuten Muumitaloonkin.

Peppi, Pikku-Ukko ja Herra Tossavainen on maalattu elintarvikeväreillä pikeerillä päällystettyyn pipariin.

Pepistä lähikuvaa. Hevosen häntä+harja sekä Pepin hiukset on pursotettu pikeeristä maalaamisen jälkeen.

Terassille on laitettu irtonaisia, pieniä karkkikeppejä naposteltavaksi.

Tietenkin Huvikummun pihalla kasvaa karkkipuu :D Hento tomusokerilumi on satanut namusien päälle.

Leivoin siskolle jouluviemisiksi piparikerrostalon. Kaavat ja ohje on kirjasta Piparkakkutalot (Ylva Norman&Eva Grane) ja sama ohje löytyy laajemmasta opuksesta Pepparkakshus&Mera julbus.

Suoraan edestä.

Käytin silikonimuotilla tehtyjä piparisia ranskanliljoja ja pieniä piparikuvioita koristeena sekä etu- että takapuolella.

Bambit ovat tulleet tervehtimään pihalle

Talo on valaistu sisältä led-valosarjalla. Käytin kirkasta sellofaania lamppujen tueksi, jotta sain ne pysymään tasaisesti koko talon matkalta.

Samaan paikkaan kuin aikaisemmat leivonnaiset, päätyi myös vaaleanpunainen piparitalo. Toivomuksena oli samanlainen mökki kuin tämä.

Nalle.

Kaveriksi tein kissan.

Koristelua talon takaa.

Nämä tein pienen tyttövauvan ristiäisiin. Toiveena oli ruusuvauvakakku, vaunupipareita sekä koristeet (tossut+palikat). Jouduin kuvaamaan aamulla aikaisin, kehnossa valossa, ja siksi kuvia on vaalennettu ja muokattu. Samanlaisia koristeita on tullut tehtyä ennenkin, joten kuvien taso ei sillä tavalla haittaa.

Täytekakku ruusuvauvalla. Sisältä löytyy vadelmaa, vadelmahilloa ja valkosuklaa-vadelmamoussea.

Koristeet, tossut ja nimipalikat.

Parikymmentä piparia nimellä. Toiveena oli myös prinsessamekkopipareita, mutta niitä en enää ehtinyt tehdä.

Paljon onnea koko perheelle ja vauvelille 

Tähän poikavauvan ristiäiskoristeeseen annettiin melko vapaat kädet, toiveena oli jotain luontoon liittyvää tai vaikkapa samanlainen pandavauvakoriste kuin tämä. Leijonavauvaa en ole ennen tehnyt ja kun kerran oli vapaus valita, tein sitten leijonapukuisen vauvelin sokerimassasta. Ihan sellainen ei koristeesta tullut, kuin mitä mielessäni olin ajatellut. Välillä tuntuu, että nuo koristeet elävät omaa elämäänsä. Niistä tulee, mitä tulee. Vaikka näitä simppeleitä vauvoja on tullut tehtyä jo monta, jokainen on erilainen. Tästä vauvasta tuli jotenkin vanhemman näköinen kuin ihan pieni vaaveli. Siksipä laitoin sen leikkimään pinottavalla rengaslelulla

Essi toivoi maitolaituria piparista ja minusta se oli hauska ajatus. Näitäkin on montaa eri mallia, tämä versio on aika perinteistä tyyliä ja lähellä Valion omaa rakennuspiirrustusta maitolaiturista.

Kattoon en tehnyt mitään koristuksia, yleensä ne kun oikeasti ovat huopakattoa ja siinä ei paljon koristeluaihetta tule. Tomusokeri riittää.lumeksi.

Laituriosan laudat olisi voinut tehdä myös jokaisen erikseen, mutta helpommalla pääsee yhdellä pipariosalla. Ennen paistoa alustan voi kuvioida laudoiksi viivottimella painamalla urat ja tekemällä naulan kohdat jollain tikulla. Samaa kuviointia voi tehdä seiniin ja oveen tai sitten myöhemmin pikeerillä koristaen.

Porrasaskelmaan tuli erilliset piparilaudat.

Koska tässä piparimökissä ei ole ikkunoita, tein taakse tutun näköisen lehmän koristeeksi. Taitaa olla Valiolle menossa nämä maitolitrat

Kaavat löytyvät TÄÄLTÄ (pdf-tiedosto)

Laiturin kehikko aloitetaan pystyjen tukilautojen kiinnittämisellä laiturin nurjalle puolelle. Se on kätevintä ja pysyvintä tehdä sulatetulla sokerilla (tai kondiittorin sokerilla). Mittaa ensin, että kaikki palat ovat yhtä pitkiä ja päät suoria (veistä veitsellä tai raastinraudalla suoriksi). Sovita sivulautoja ennen tukipalojen kiinnittämistä, että ne tulevat alustan tasalle eli tukilauta tulee kiinni hiukan laiturin reunasta sisäänpäin. Muita lautoja voi myös veistää, jolleivat täysin sovi kohdilleen (saattavat paisua uunissa). Katon palkit ovat vain pötköksi pyörittyä piparitaikinaa. Mitta ei ole niin tarkka, kunhan on riittävän pitkä. Sen voi sitten pätkäistä sopivaksi katon kiinnittämisen jälkeen.