Isovanhemmat ja yksi kummeista tulivat vielä onnittelemaan syntymäpäiväsankaria. Tein heille tarjottavaksi mandariinista torttua, voileipiä, kinkkupiirakkaa ja vadelmakakkua. Vielä oli suklaakakkuakin jäljellä. Laitoin vain siihen uudet kermapursotukset sivuille. Oli muutes entistä parempaa. Suklaakakun hyvä puoli on juuri tuo maun paraneminen. Muita täytekakkuja ei parin päivän päästä teosta enään voisi tarjota vieraille.

Tähän vadelmasydämeen ei kummempia ohjeita ole. Tein kakkupohjan, johon lisäsin sitruunaa ja hieman sulatettua voita. Paistoin ohuen pohjan sydänvuoassa ja sen jäähdyttyä kostutin Sprite-limulla. Sivelin vadelmamarmeladia pintaan, asettelin kohmeiset vadelmat ja tein hyytelöpinnan hyytelösokerista ja vedestä.

Välttämättä tähän ei tarvitsisi tuota kermapursotusta. Silloin kakkua voisi säilyttää pitempäänkin ja tarjota erikseen kermavaahtoa, vaniljakastiketta tai jäätelöä. Koristeeksi laitoin harjoitusruusuja.

Kokeilin uutta ohjetta Sirpa Talkan kirjasta Kodin kakkukoulu.

Mandariininen marenkitorttu:

Pohja:

2 1/4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

3/4 dl sokeria

2 tl vanilliinisokeria

1 kananmuna

50 g huoneenlämpöistä voita

Täyte:

1 tlk (175/312 g) mandariineja sokeriliemessä

500 g rahkaa

3 dl maitoa

1 1/2 dl sokeria

1 tl vanilliinisokeria

1 ps vanilliinikastikejauhevalmistetta

1 sitruunan kuori raastettuna

Marenki:

3 munanvalkuaista

1 dl hienoa sokeria

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.Lisää mukaan kananmuna ja voi. Sekoita takina nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

2. Taputtele taikina irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille.

3. Pane mandariinit siivilään valumaan.

4. Sekoita keskenään täytteen muut raaka-aineet.

5. Jaa mandariinit torttupohjalle ja levitä täyte päälle.

6. Paista torttua tunti 160 asteessa uunin alaosassa.

7. Vispaa munanvalkuaiset vaahdoksi ja lisää joukkoon sokeri vähitellen seosta samalla vatkaten.

8. Jaa marenki kakun päälle. Paista vielä uunin yläosassa kymmenisen minuuttia eli kunnes marenki on saanut kauniin värin.

9. Siirrä huoneenlämpöiseksi jäähtynyt kakku kylmään ja tarjoa hyvin kylmänä seuraavana päivänä.

Vinkki: Jos et malta odottaa kakun tekeytymistä seuraavaan päivään, lisää täytteeseen kananmuna tai kaksi.

Kakkuidea on lähtöisin tyttäreltäni. Hän kutsui koulukavereita juhlistamaan synttäreitään ja pyysi minua tekemään hänelle kirjakakun. Kirjakakkuja on monessa blogissa ollut aikaisemminkin : )  Vuokaa en omista, mutta onnistui aika hyvin ilmankin ihan kääretorttulevyistä. Toivomuksena oli sacherkakku. Lastani kiinnostaa sadut ja tarinat, joten yhdessä päädyimme tähän kuvaan.

Pinta marsipaania ja elintarvikeväreillä maalattu. Reunoille suihkuteltu kultaspray-väriä. Ruusut ja lehdet sokerimassaa sekä yksi suklaaperhonen. Kirjan kannet, jotka hieman pilkottavat pursotusten alta, on muotoiltu suklaa- ja hedelmätoffeesta. Niiden piti näkyä enemmänkin, mutta tuli ongelmia tuon pursotuksen kanssa. Tässä tapauksessa olisi pitänyt ensin tehdä pursotukset ja vasta sitten laittaa kirjan sivut eli kakun pinta paikoilleen.

Vähän näkyy kirjankannen kulmaa. Kakun alareunoja kiertää siis kaulitut toffeesuikaleet.

Kakku on tehty kahdesta erilaisesta suklaakakkulevystä. Ajattelin kakun olevan liian tujua, jos se on kovin suklainen.

Sacherkakkulevy:

4 kananmunaa

2 dl sokeria

200 g voita

170 g tummaa suklaata

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.

2. Sulata voi. Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää taikinaan vuorotellen jauho-leivinjauheseosta, voisulaa (ei kuumaa)sekä sulatettua suklaata.

3. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 200 asteessa n.20 minuuttia. Kumoa sokeroidulle leivinpaperille. Jäähdytä.

Kaakaopohja:

4 kananmunaa

1 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1/2 dl perunajauhoa tai ohrakasta

1/2 dl vehnäjauhoja

1/2 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon siivilän läpi.

3. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 225 asteessa 8-10 minuutia.

4. Kumoa sokeroidulle leivinpaperille. Irrota paperi ja anna jäähtyä.

Paperin saa hyvin irti, kun kylmällä esim. veteen kastetulla pienellä pyyhkeellä viilentää paperin päältä ja sitten vetää paperin kakkulevyn päältä pois.

Kakun täyte:

Väleihin laitoin aprikoosimarmeladia ja soseutettua säilykeaprikoosia. Säilykepurkin mehun käytin kostutukseen vedellä laimennettuna. Lisäksi laitoin suklaakermaa: 100 g sulatettua tummaa suklaata vaahdotettuun Flora Vispiin (2,5 dl) ja hivenen sokeria.

Tässä pieni pala.

Marsipaaniruusuja, tällä kertaa punaisia. Harjoitusmielessä näitä vain tein, kukkia voisi tehdä vaikka kaiken aikaa. Muitakin marsipaanitöitä haluaisin toki harjoitella, mutta jotenkin noihin kukkiin aina mieli vie..

Lähikuvaa.

Lehtiäkin piti tehdä, mutta ne nyt jäivät tekemättä : )

Yllätys, yllätys. Maanantaina meille tulikin yllätysvieraita ja olin jo ehtinyt antaa siskoilleni kotiin vietäväksi koko sunnuntaisen kakun.. Muistin onneksi  ne ylijääneet palat siitä kakusta. Olin laittanut ne kippoon ja jääkaappiin. Kippasin kipon sisällön lautaselle ja pursottelin vähän mansikkakermaa.

Päälle ripottelin wienercrushia, pinkkejä nonparelleja, valmiita valkosuklaasydämiä ja yhden sokerimassakukan. Ei todellakaan mikään tarkkaan harkittu koristelu, mutta tulihan jämäpalatkin hyötykäyttöön. Itseasiassa kakku oli parempaa, kun se oli saanut rauhassa maustua.

Siskoni tytär on aivan intona pokemoneihin ja hänen toiveestaan tein Absol-pokemonin. Sisältä löytyy Chocomumin blogista bongattu pätkismousse ja mansikkahilloa. Pinta maalattua marsipaania.

Ensin tein suorakaiteen muotoisen kakun ja annoin olla yön yli jääkaapissa. Aamulla sipaisin kermaa päälle ja laitoin kuvan päälle ja vasta sen jälkeen leikkasin reunat sopiviksi.

Lähikuvaa.

Mallikuva oli sellainen tulitikkuaskin kokoinen eikä siitä saanut ihan selvää. Silmät eivät sitten ole oikeasti aivan tuollaiset, mutta kuulemma riittävän oikean näköinen : )

Siskoni pitävät kookoksesta ja heille kehitin tälläisen kookospohjalla olevan karpalo-valkosuklaakakun.

Karpalokakku:

Pohja:

2 kananmunaa

1 dl sokeria

3 rkl ohrakasta

5 rkl kookoshiutaleita

1/2 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

2.  Sekoita kuivat aineet ja lisää ne vaahtoon.

3. Laita irtopohjavuokaan pohjan kokoinen leivinpaperi ja voitele reunat. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 175 asteessa 15-20 min, kunnes pohja on kypsä.

4. Irrota jäähtynyt pohja vuoasta ja paperista. Pese vuoka, laita uusi leivinpaperi vuoan pohjalle ja kakkupohja takaisin vuokaan. Kostuta pohja esim. karpalokivennäisvedellä. (Sivelin vielä karpalohilloa pohjan päälle)

Mousset:

Mousseja näihin hyydykekakkuihin teen vähän fiilis-pohjalla. Siksi ei ole ihan tarkkoja ohjeita. Maistan miltä maistuu ja sitten lisäilen mitä tarvitaan. Tämä kakku sisältää suurinpiirtein näitä:

Ensin vatkasin kaappiin jääneen kerman (n.1 dl) ja purkin (2,5 dl) Flora Vanillaa vaahdoksi. Jaoin vaahdon kahteen kulhoon. Toiseen laitoin purkin maitorahkaa ja pari desiä karpalohilloa ja sokeria maun mukaan. Laitoin myös punaista karamelliväriä, jota olisi saanut olla vielä enemmän. Hyydytin moussen parilla liivatelehdellä pussin ohjeen mukaan ja levitin seoksen pohjan päälle. Laitoin kakun hyytymään jääkaappiin. Tässähän voisi käyttää myös tuoreita karpaloitakin, mutta hillo oli helpompi vaihtoehto tällä kertaa.

Toiseen vaahtoon lisäsin n. 100 g sulatettua valkosuklaata ja vajaan purkillisen vaniljatuorejuustoa. Tämän myös hyydytin liivatteellä ja levitin hyytyneen karpalohyydykkeen päälle. Hyytyneen kakun päälle laitoin puolukoita ja karpalo-vadelmamehua liivatteella hyydytettynä. Koristeet valkosuklaata.

Siskot pitivät kakusta. Minä en ollut niin ihastunut, mutta se johtuu siitä, että en välitä kookoksesta. Pohjan voi tehdä myös kekseistä tai tavallisesta kakkupohjastakin. Tässä vielä pieni pala kakkua.

Tämän ohjeen olen saanut siskoltani. Siitä mukava ohje, että rullan voi tehdä etukäteen ja antaa maustua. Juhlapäivänä ei tarvitse kuin leikata paloiksi ja tarjottava on valmis.

Tuulihatturullat

Pohja:

125 g margariinia tai voita

2 dl vehnäjauhoja

5 dl vettä

3 kananmunaa

1/2 tl leivinjauhetta

2 rkl tuoretta persiljaa silputtuna

Täyte:

200 g valkosipulista tai yrttistä tuorejuustoa (käytin kylmäsavulohituorejuustoa)

150-200 g kylmäsavulohta viipaleina

2 rkl hienonnettua tuoretta tilliä

ripaus valko- tai mustapippuria

1 dl kuohukermaa vaahdoksi vatkattuna

1. Sulata rasva kattilassa, sekoita siihen vehnäjauhot.

2. Lisää vesi yhdellä kertaa ja kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos on sakeaa ja sileää. Anna jäähtyä ainakin 5 min.

3. Vatkaa seokseen yksitellen kananmunat.

4. Lisää leivinjauhe ja yrttisilppu.

5. Levitä seos leivinpaperille uunipellille ja paista uunissa 225 asteessa keskitasolla 15-20 minuuttia.

6. Anna jäähtyä 2-3 minuuttia ja kumoa leivinpaperin päälle. Anna jäähtyä.

Valmista täyte:

1. Sekoita tuorejuuston joukkoon suikaloitu lohi, lisää tilli ja mausta pippurilla.

2. Lisää vaahdotettu kerma seokseen. Levitä seos tuulihattulevylle ja kääri tiukasti rullalle. Kääri rulla leivinpaperiin ja se vielä folioon. Laita jääkaappiin tekeytymään. Leikkaa tarjoilupäivänä paloiksi.

Suolaa ei tarvitse yleensä lisätä, koska kala on jo valmiiksi suolaista. Täyteen voi tehdä myös sienistä tai vaikkapa poronlihastakin. Täyte saa olla voimakkaan makuista, koska rulla itsessään on melko laimean makuinen.

Pidimme pienet juhlat vanhimman tyttäreni ja yhden hänen serkkunsa syntymäpäivien kunniaksi. Lapsilla oli valtavan hauskaa ja ilmakin vihdoin viimein oli aurinkoinen. Tarjottavana oli tuulihatturullia kylmäsavulohitäytteellä, voileipäkakkua, amerikkalaista omenapiirasta vaniljajäätelön kera, karpalo-valkosuklaahyydykekakkua sekä täytekakkua. Tietysti oli vielä kahvia, mehua, limpparia ja paljon erilaista pikkunaposteltavaa kuten viinirypäleitä, erilaisia keksejä, mansikkapusuja, karkkia, sipsiä ja popcornia.

Tässä hieman kuvaa tarjoiluista. Lapsille oli vielä erikseen oma iso pöytä keittiössä.

Voileipäkakku on tehty sydänvuokaan, mutta intoilin koristelun kanssa niin paljon, että muoto miltein hävisi. Täytteet teki siskoni Make, jonka erikoisalaa on kaikki suolaiset herkut. Tälläkin kerralla maku oli vallan loistava, kiitos Make : )

Tuulihatturullia olen tehnyt usein juhliin ja nämä yleensä loppuvat pöydästä ensimmäisinä. Make auttoi myös tämän täytteen teossa.

Hyydykekakussa oli kookos-kakkupohja ja punainen hyydyke karpalonmakuinen sekä valkoinen valkosuklaamoussea. Pinnalla karpalo-vadelmamehua hyydytettynä ja sydän puolukoista. Olisi pakastimessa ollut karpaloitakin, mutta puolukat olivat paremmin käden ulottuvilla : ) Koristeet valkosuklaata.

Täytekakku oli toiveiden mukainen. Täyte pätkismoussea ja vähän mansikkahilloa (omaa tuotantoa). Pokemon-hahmo Absol maalattu marsipaanin päälle.

Ohjeita on tulossa myöhemmin : ) Kivat oli juhlat! Kiitokset vieraille. Nyt pitää lähteä raivaamaan juhlinnan jälkiä, tiskejä ja sen sellaista.

Nyt on hoppu ja hässäkkä enkä ole valitettavasti ehtinyt tehdä mitään leivontajuttuja. Astianpesukonekin otti ja hajosi lopullisesti eikä vieläkään olla uutta saatu. Tietokoneellakaan en ole kerinnyt kuin käydä piipahtamassa, mutta ei hätiä mitiä.... viikonloppuna meillä on kekkerit tiedossa ja sinne tulee tehtyä varmasti taas uusia leivonnaisia sekä tietysti kakkua. Eli nyt pieni tauko ja palaillaan viikonlopun jälkeen toivottavasti vähemmän kiireisenä : ) 

Iloista ja aurinkoisempaa loppuviikkoa ja viikonloppua teille kaikille!

Tätä omenakakkua pikkusiskoni on tehnyt usein. Aivan ihanaa. Alkuperäinen ohje on Anna-Leena Härkösen kirjasta Sopan syvin olemus. Tässä oma versio : )

Omenakakku

Aineet:

200 g margariinia

2 dl sokeria

3 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoja

1 1/2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

n. 1/2 litraa pilkottuja omenanpaloja

n. 1/2 dl calvadosta

1 tl kanelia

1. Sekoita omenanpalat ja calvados sekä kaneli keskenään valmiiksi maustumaan. Calvadosta voi lisätä tarpeen mukaan tai sen voi jättää poiskin taikka korvata jollain muulla.

2. Sulata margariini ja sekoita sokeri siihen. Ei tarvitse vatkata.

3. Sekoita kananmunat (ei kuumaan) margariini-sokeriseokseen.

4. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan.

5. Lisää maustuneet omenanpalat taikinaan ja sekoita.

6. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 180 asteessa n.50 min.

Tein kolme pienempää kakkua. Tässä yksi niistä.

Yllättävää kyllä, kesäkurpitsa sopii erinomaisesti myös kakkuihin. Tämän ohjeen sain tutultani. Itse teko-ohje jäi kirjoittamatta, mutta ainesosien perusteella tein näin.

Kesäkurpitsakakku

Aineet:

3 kananmunaa

2 1/2 dl sokeria

2 1/2 dl sulatettua voita

5 dl vehnäjauhoja

2 dl rusinoita

1/2 tl leivinjauhetta

2 tl soodaa

ripaus suolaa

1 rkl kanelia

1 rkl vaniljasokeria

5 dl kesäkurpitsaa raastettuna

1. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen hieman jäähtyneen voin kanssa.

3. Lisää taikinaa rusinat ja kesäkurpitsaraaste.

4. Paista 175 asteessa noin tunti.

Oikein mehevää ja maistuvaa. Ennakkoluuloisille ei kannata kertoa, että siinä on kesäkurpitsaa. Maku on hieman maustekakkumainen, mutta miedompi.

Näitä hyydykekakkuja on tullut tehtyä useinkin. Tässä taas yksi tapaus. Pohja on suklaacookies keksejä ja vähän margariinia. Hyytelössä on vaniljatuorejuustoa, FloraVispiä vaahdotettuna, vähän valkosuklaata sulatettuna ja ihanan makuista Kultasuklaan vadelma-valkosuklaata rouhittuna. Kaikki tämä hyytelöity neljällä liivatelehdellä. Päällä vadelmia ja hyytelöityä mehua.

Koristeena pikeeripursotuksia, joita jäi pitsikakun teosta jäljelle. Vielä yksi sokerimassakukkanen päälle.

Tämä kakku matkasi mustikoita minulle keränneelle ystävälleni : )

Sain tämän hauskan haasteen Hannan keittiön Hannalta , KakkuKatilta ja Tikkunekulta.

Tehtävänanto:

Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Päälläni on tietenkin ensin alusvaatteet. Sitten musta t-paita ja khaki-vihreät farkut ja mustat sukat. Mustia vaatteita en paljon yleensä käytä, sattui olemaan juuri tämä paita tänään puhtaana : )

Haastan Sitruunamarengin, Käsin tehty-Tianin, Kuun Karkelot- Minnan, Katastrofi keittiössä ja Herkkusuun.

Laitan kaikki sokerimassatyöt saman kategorian alle. Tästä materiaalista pidän niin paljon, että eiköhän näitä tule jatkossakin tehtyä : )

Ruusua varten teen ensin kartion muotoisen palan.

Massasta otan aina palan kerrallaan. Terälehtiä muotoilen joko lastalla tai pallopäisellä marsipaanivälineellä. Ensimmäiset terälehdet pistän puolesta välistä poikki.

Kiepautan ensimmäisen lehden kartion ympärille niin, että kartion pää peittyy.

Lisään pari puolikkaaksi leikattua terälehteä.

Loput terälehdet ovatkin sitten isompia ja muotoiltu keskeltä kuppimaiseksi, kuten oikea ruusunlehtikin on. Terälehtiä voi lisätä niin paljon kuin haluaa ja käsissä pysyy : ) Reunoja voi ohentaa aika paljonkin kunhan keskelle ja alareunaan jää riittävästi paksuutta.

Kannan leikkaan lyhyemmäksi ja tasaiseksi.

Laitan ruusun foliomuotiin kuivumaan ja asettelen terälehtiä sopivaan asentoon.

Kun kukka on kuivunut, otan sen varovasti foliosta pois ja käsittelen tomuvärillä.

Tomuvärin levitykseen kannattaa valita tukeva, mutta pehmeä pensseli. Väriä voi myös laimentaa tomusokerilla ja muutenkin väriä voi ensin töpsytellä lautasen päällä, jotta sen saa tasaisesti pensseliin. Väriä lisätään pikkuhiljaa kunnes sopiva tummuusaste on saatu. Välillä voi ylimääräistä väriä puhaltaa kukan pinnalta pois (esim.tiskialtaan päällä) ja katsoa miltä työ näyttää. Väri ei tartu ennenkuin sitä on siveltimellä töpsötelty kiinni kukkaan. Pensselin voi "pestä" kierittelemällä sitä tomusokerissa jos väriä haluaa vaihtaa.

Tomuvärillä saa utuisen vaikutelman ja aika aidon näköisen. Kimalluksen ystävänä suihkuttelen aika usein tuota helmiäissprayta. Silloin kukka näyttää tältä.

Pieni piparkakkusydänmuotti on kätevä apuväline tämän kukan teossa.

Palasta ohennetaan reunoista.

Kiepautetaan rullalle.

Tehdään lisää terälehtiä.

Ei tarvitse välttämättä ottaa kokonaista palaa.

Lisätään haluttu määrä terälehtiä.

Foliotelineeseen kuivumaan. Terälehtiä voi muotoilla ja laittaa vaikka pieniä folionpalasia väleihin, jotta terälehdet saadaan pystympään.

Tässä ohje sokerimassasta tehtyihin suuriin ruusuihin. Nämä ovat tehty valmiista massasta, mutta laitan lisää juttua jahka kokeilen itsetehtyjä massoja miten ne käyttäytyvät. Sitten on vielä jotain ihan kukkien tekoa varten olevaa massaa, mutta sitä en ole testannut. Talkamatin sivuilta löytyy myös hyviä ohjeita. Tässä linkki sinne.

Tähän on esimerkiksi laitettu terälehtiä varten palat valmiiksi. Sokerimassa kuivaa todella nopeasti, joten massa kannattaa pitää muoviin käärittynä ja ottaa pala kerrallaan esiin. Kukan koko määräytyy tietysti palojen koosta. Ei tarvitse ottaa isoja paloja, koska terälehteä ohennetaan aika paljon.

Muotoilen pyöreäpäisellä marsipaanivälineellä terälehteä käsissäni (muista käyttää tomusokeria) ohentaen reunoja ja jättäen alapuolen paksummaksi. Mitä ohuempi reuna on, sitä kauniimpi kukka on ja myös sitä helpommin hajoava : ) Minusta on helpompi käsitellä massaa käsissäni, mutta tyyli on vapaa.

Terälehteä voi siloitella lopuksi muovin päällä, ettei kämmenen jäljet jää terälehteen. Minulla ei ole muotoiluun tarkoitettuja sieniä, mutta niitäkin voi kokeilla. Muovikäsineetkin voisivat olla myös hyvät. Terälehteen teen vielä lopuksi keskelle vähän kuoppaa.

Foliosta saa kätevät kuivatustelineet. Tässä minulla on munakuppi alla, mutta mikä tahansa sopiva tukeva teline käy.

Terälehtiä voi muotoilla sopiviin asentoihin ja taitella foliota tueksi alle. Terälehtiä laitetaan limittäin ja keskeltä painellaan ne toisiinsa kiinni. Ei liian kovaa, ettei pohja hajoa. Foliokupin kokoa muuttamalla saa joko avonaisia kukkia tai nupulla olevia.

Lopuksi vielä varmistetaan kiinnitys painelemalla.

Heteinä voi käyttää myös askarteluheteitä, mutta laitan tähän ihan yksinkertaisen mallin sokerimassasta. Itse voi kehitellä vaikka minkälaisia tahansa lisää : )

Kaulitaan massaa levyksi, leikataan kapea suikale ja hapsutetaan puoleen väliin asti.

Kääritään rullalle. Laitoin vähän tomusokerikuorrutetta liimaksi.

Leikataan pohjasta ylimääräinen pois.

Foliomuotiin kuivumaan. Hapsuja voi asetella vielä tässä vaiheessa.

Kun kukka ja hapsut ovat kuivuneet, laitetaan kukan keskelle pikeeriä tai kaupan sokerikuorrutetta. Kukkaa ei oteta vielä telineestä pois, koska kuorrute jonkin verran pehmentää pohjaa.

Kuivunut hedekimppu laitetaan keskelle kukkaa. Tuli aika muhkeat heteet tähän kukkaan.

Annetaan kukan kuivua kunnolla ja otetaan varovasti pois foliosta. Terälehdistä ei paljoa kannata ottaa kiinni. Hajoavat todella herkästi, varsinkin jos ovat ohuet. Kukkaa voi vielä käsitellä tomuväreillä, helmiäisspraylla tai kristallipulvereilla.

Valmiita kukkia.

Kukkiin saa lisää näyttävyyttä tekemällä useampia terälehtikerroksia. Silloin terälehtiä voi muotoilla laittamalla foliopaloja eri kerrosten väliin. Täytyy vain katsoa etteivät jää jumiin kukan kuivuttua : )  Sugarcraft-lehdissä on ollut aivan upeita kukkia. Niihin on vielä matkaa meikäläisellä opetella, mutta hauskaa näiden tekeminen on.

Tämän kakun tein eräälle tutulleni yllätykseksi. Sain häneltä ison kasan omenia (omista puista sain peräti kaksi omenaa), joista tein hilloa ja tietysti omenapiirakoita. Tässä on välissä juuri sitä omenahilloa ja omaa mansikkahilloa sekä Flora Vanilla-vaahtoa.

Pinta on marsipaania, johon tein erilaisilla muoteilla kuvioita. Kakun päälle sipaisin värjättyä kermavaahtoa ennen marsipaanin laittoa, jotta reikäkuviot tulevat esiin. Reunassa on pikeeristä tehtyä "pitsiä". Tuttuni on taitava nyplääjä ja käsityöläinen muutenkin, joten halusin kakun jotenkin kuvastavan hänen harrastustaan. Hänen oikeat pitsinsä ovat kuitenkin paljon, paljon upeampia : )

Kukat ovat niitä aiemmin tehtyjä sokerimassakukkia.

Lähikuvaa. Marsipaanin pintaan oli ihan pakko ennen kakun päälle laittoa suihkuttaa ihan vähän helmiäissprayta. Olenkohan kimallusaddikti : )

Kuvat on jo otettu niistä sokerimassakukkien teosta, mutta juttu siirtyy huomiseen tämän kuvien siirto-takkuilun vuoksi. Eli toivottavasti huomenna koneet pelaa : )

Tätä en ollut suunnitellut tänne edes laittaa, kun noita omenapiirakkaohjeita on jo aika paljon. Tein ystäväni vierailun kunniaksi omenapiirakkaa (hän ei ole niin innostunut kakuista) ja tästä tulikin niin hyvää, että söimme piirakan melkein samantien. Tämä ei ainakaan ole öklömakea, pikemminkin kirpeä. Laitoin ohjeesta poiketen mukaan puolukoita, jotka voi jättää siis poiskin. Aivan ihanaa vaniljajäätelön kanssa, nam. Kuvia otin sitten aika hätäisesti : ) ja oli jo melko hämärääkin.

Apple pie (puolukoilla)  (alkuperäinen ohje Pirkan sivuilta)

Taikina:

4 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

150 g margariinia

1/2 dl kylmää vettä

Täyte:

n.1 kg hapahkoja omenia (sokerin määrä riippuu myös omenien hapokkuudesta)

1/2 sitruunan mehu (n.1/2 dl)

1 1/2 dl sokeria (laitoin pari desiä)

1 1/2 rkl vehnäjauhoja

1 1/2 tl kanelia

1 tl vanilliinisokeria

25 g voita tai margariinia (en laittanut näinkään paljon)

(lisäsin vielä n. 1-2 dl puolukoita, ehkä 1/2 dl riittäisi. Riippuu kuinka puolukkaista haluaa. Sokeria kannattaa sitten jonkin verran ohjeesta lisätä)

1. Mittaa jauhot, sokeri ja kylmä margariini monitoimikoneen kulhoon (en omista sellaista, joten nypin taikinan murumaiseksi käsin). Sekoita nopeasti ryynimäiseksi seokseksi.

2. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan levätä kelmuun käärittynä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan.

3. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Kuutioi ne ja mausta sitruunamehulla. Sekoita sokeri, jauhot, kaneli ja vanilliinisokeri keskenään. Sekoita seos (ja puolukat) omenoiden joukkoon.

4. Kauli taikinasta kaksi pyöreää levyä, halkaisijaltaan n.33 cm. Nosta toinen levy kaulimen avulla piirakkavuokaan (halkaisija 26 cm), reuna saa ulottua n. 1/2 cm piirakkavuoan reunan yli. Älä painele taikinaa lujasti kiinni reunoihin.

5. Levitä täyte vuokaan ja leikkaa päälle muutama voinokare. Nosta toinen taikinalevy kanneksi. Käännä kansilevyn reuna pohjalevyn ja piirakkavuoan reunojen väliin, jolloin reunasta tulee tasainen. Jos haluat piirakasta korkeareunaisen, painele se sormin pohjalevyn kanssa aaltoilevaksi. (Laitoin vielä lopputaikinasta lehtipiparimuotilla kuvioita piirakan päälle)

6. Pistele piirakan pinta haarukalla ja paista 200 asteessa alimmalla tasolla n.35 minuuttia. Tarjoile haaleana vaniljajäätelön, vaniljakastikkeen tai kanelilla ja vanilliinisokerilla maustetun kermavaahdon kera.

Tässä pala piirakkaa vaniljakastikkeen ja valkosuklaan kera. Myöhemmin söimme vaniljajäätelön kanssa ja oli hyvää. Tähän laitoin ainakin omaan makuuni hieman liikaa puolukoita, ystävän mielestä juuri sopivasti. Omenanpalat olisivat myös voineet olla hieman suuremmat, mutta nyt piirakka oli sisältä ainakin pehmeää ja kypsää.

Tein vähän lisää sokerimassakukkia. Eilisiin muffinsseihin tuli jo pari ruusua laitettuakin.

Väritys on jälleen kerran kovin vaaleanpunainen : )

Sokerimassa on valmiina ostettua ja värjätty geelivärillä. Tomuväriä on hieman töpsötelty sinne tänne ja muutamiin kukkiin vielä suihkutettu helmiäissprayta. Näissä näkyy tuota kimallusta vähän paremmin.

Isoja pinkkejä ruusuja.

Nämä ovat ihan omia yritelmiä. Pari Sugarcraft-lehteä minulla on, mutta niistä ei paljon apua ollut. Joku kiva sugarcraft-kirja olisi mukava hankkia, josta voisi ottaa oppia. Kun vain tietäisi, missä opuksessa olisi hyviä malleja : ) Näistä omista tekeleistä voin laittaa kuvasarjaa, jos niin toivotaan. Se menisi jonnekin ensi viikon puolelle. Tänään tulee koulukaveri vuosien takaa kyläilemään ja on meillä muutaman päivän, joten kuvaukset saavat nyt odottaa : )

Tässä tulee ohje rapujuhlissa olleisiin suklaaherkkuihin. Nyt vähän eri kuosissa : )

Suklaabrownies (ohje löytyy:  Gloria-lehti elokuun numero 2007)

250 g tummaa suklaata

200 g voita

3 dl sokeria

4 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoja

(ohjeessa myös 1 1/2 dl mustaherukoita, mutta laitoin rommikirsikoita)

1. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.

2. Lisää joukkoon sokeri ja kuumenna, kunnes seos on tasaista. Anna seoksen jäähtyä hetki.

3. Vatkaa munat yksitellen suklaaseokseen.

4. Lisää jauho vähitellen ja sekoita taikina tasaiseksi. (Kaada viimeiseksi joukkoon mustaherukat ja sekoita varovaisesti)

5. Lusikoi muffinivuokiin pari, kolme lusikallista taikinaa ja paista 175 asteessa 15 minuuttia. Näiden kuuluu jäädä keskeltä kosteiksi. Parasta vaniljajäätelön tai kermavaahdon kera.

Kuorrutettu kermavaahdolla ja koristeena sokerimassa- ja marsipaaniruusuja.

Tässä sokerimassasta tehty ruusu ja lehdet.

Ruusu marsipaania, lehdet sokerimassaa.

Tein myös tämän sävyisiä koristeluja : )

Herkullisia mutta aika tuhteja leivonnaisia. Onneksi näitä ei jätetty itselle syötäväksi : )

Tämän kakun tein ihan huvin vuoksi vain. Näin sunnuntaina tuli vieraitakin, niin oli sopivasti valmiina jotain tarjottavaa. Välissä lakka-persikkahilloa, viipaloitua säilykepersikkaa ja kermavaahtoa.

Päällinen marsipaania, kuviot suklaata ja koristelugeeliä. Reunoilla pieniä suklaaperhosia.

Lähikuvaa.

Taiknaterapian Tikkunekku ja Hannan keittiön Hanna haastoivat molemmat tähän meemiin.

8 onnenjyvää:

1. Perhe on pakko laittaa ensimmäiseksi, vaikka vissiin sitä ei saanut ottaa mukaan. Samaan joukkoon kuuluu myös siskot perheineen. Ilman perhettä ja sukua olisi todella tylsää. Siskojen kanssa on parhaimmat reissut tehty. Ystävätkin voisi tähän samaan laittaa. Seura ja mukavat juttutuokiot.

2. Tuoksut. Monet tuoksut tuovat hitusen onnea. Kesäsateen jälkeen on ilma ihanan raikas, vastakaadetut puut, syksyinen kirpeä ilma, valmistuneen viljan ja mullan tuoksu, omenat, vastapestyt matot, kukat, tuoksukynttilät, suklaa, tuoreiden leivonnaisten tuoksu. Ja monta muuta jotka aina tuntuvat yhtä hyvältä.

3. Hetken hiljaisuus. Meillä riittää menoa ja meteliä, joka myös on mukavaa tiettyyn rajaan asti. Aina välillä ihanan onnentunteen saa kun lapset  nukkuvat ja on hiljaista ja rauhallista.

4. Terveys. Sen huomaa sitten kun joku perheessä on kipeänä kuinka ihanaa on kun ollaan kunnossa. Onneksi ei ole ollut mitään sairastumiskierteitä.

5. Kirjat. Olen aikamoinen kirjafani. Aikaisemmin tuli luettua aika paljonkin, nyt on hieman hiljaisempaa sillä saralla. Harrastuksiin liittyviä kirjoja on tällä hetkellä sitäkin enemmän.

6. Kasvaminen. Kasvien kasvatus, lasten kasvatus ja nähdä kuinka he oppivat uusia asioita. Omien taitojen kehittäminen ja uusien asioiden omaksuminen.

7. Joulu. Joulunaika on kiireistä ja samalla niin innostavaa leipomisineen ja askarteluineen.

8. Toisen tekemä ruoka. Aina saa yleensä syödä omia pöperöitä. On upeaa kun joku on tehnyt ruokaa tai silloin harvoin kun pääsee ravintolaan syömään. Vielä parempaa jos ei tarvitse syöttää lapsia samaan aikaan tai tiskata astioita myöhemmin.

Kiitokset haasteesta. Aika monella myös tämä on ollut, joten en haasta ketään erityisesti. Osallistua voi jokainen joka tämän lukee : )

Näin ihanan pupumerkin sain Chocomumilta ja Hannan keittiön Hannalta. Kiitos teille molemmille!

Tämä on jo monella bloginpitäjällä, joten toivotan kaikille mukavaa bloggailua tasapuolisesti. Lukijoille myös paljon kiitoksia mielenkiinnosta. Yksin täällä olisi ikävä olla höpöttämässä : )