On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Tämä piparkakkujuna tuksutti myös koulun myyjäisiin tai oikeastaan se on huutokauppa. Sillä tavoin kaikki tuotteet menevät kaupaksi ja on samalla mukava tapa saada niistä hiukan enemmän kuin ehkä muuten saisi.
Veturin ikkunoissa on kondiittorin sokeria, piippu on jäätelötötterövohvelista ja kuorrutettu mustalla pikeerillä. Tukit ovat keksejä ja toisessa vaunussa on suklaakonvehteja sekä pipareita. Piparialustalle tein piparista ja lakunauhasta raiteet. Lumi on kookoshiutaletta ja siihen päälle sihdattua tomusokeria. Lumiset kuuset ovat kuumamarengilla päällystettyjä jäätelötötterövohveleita.
Veturi.
Takaa.
Kaavoja voi kurkkia täältä.
Lisäksi tein sulaneita lumiukkoja. Nämä piti pakata yksitellen (olisi ollut enemmän myytävää), mutta kiire tuli kuitenkin ja äkkiä laitoin kaikki samaan laatikkoon.
Osalle tein pipot puolikkaasta toffeepallosta ja kuorrutteesta.
Uteliaisuuttani kysyn, että miten teet kondiittorin sokerista ikkunat? Itse oon tyskastellut niiden kanssa usein ja kiva jos sulta löytyisi joku vinkki helpottamaan :)
Hyvää ja maistuvaa joulun odotusta!
Meidän tytär 6 v. käy täällä joka päivä kanssa katsomassa ja ihastelemassa ja voi niitä huudahduksia!
Kati
Hyvää joulua.
Miten kauan sulla menee aikaa tämmösen junan tekoon?
Tulee melkein tippa linssiin kun tuosta junasta tulee ihan edesmenneen rakkaan mammani tekemät taidonnäytteet. Mamma teki meille lapsille (, siis ylis 20v sitten..) joka joulu jonkin ihanan piparkakkuyllätyksen - joskus laivan, joskus junan ja vaikka mitä.
Tunnelmallista joulun aikaa ja hienoa kun jaat ihanat taidonnäytteesi meille muille.
Tuo "leuanloksauttajan arvonimi" olisi kyllä paikallaan :)
:-) :-)
Sulaneet lumiukot ovat myös upeita ja varmasti imelän himonsa saisi niillä tyydytytetyksi.
Lämmintä joulun odotusta sinne sinun perheellesi!
Kirsi: Ei aina tahdo tunnit riittää. Ikävä sivuvaikutus tällä harrastuksella on. Enää ei ehdi lukea kirjoja tai katsella elokuvia samaan malliin kuin ennen. Netissä surffailukin on kutistunut ja se on harmi, koska muiden blogien seuraaminen tuo taas lisää innostusta ja ideoita.
Ancka: Paistan ensin piparit, laitan kappaleet kuumuutta kestävälle alustalle leivinpaperin päälle. Sulatan kondiittorin sokerin kattilassa ja varovasti kaadan aukkoihin. Jäähdyttyään kappaleet voi koristella tavalliseen tapaan.
Pioni ja Möme: Juu, on :)
Heidi: Vaikea sanoa, koska teen useampaa piparijuttua samaan aikaan. Näin toiset osat kuivuvat, kun teen toisia eteenpäin. Nytkin on viisi piparijuttua tekeillä. Ehkä parissa päivässä saisi tehtyä, jos olisi kiirus. Kuivuminen vie ainakin vuorokauden.
Maarit: Voi kun olisikin kone taikinan kaulimiseen (vai onko se kaulaaminen oikeampi sana). Tavallisella Tupperin muovikaulimella taikinan kaulin. Harkinnassa on paremman kaulimen osto, mutta se on vielä jäänyt. Uuni on minustakin aika hyvä, mutta kiertoilmatoiminto jää valitettavasti pipareissa hyödyntämättä. Se ei paista tasaisesti.
Outi: Liitän talot ja muut pikeerillä. Sokeri on nopeampi, mutta palovammojen vaara on aina olemassa ja kun osan kerran johonkin tällää, niin siinähän se on. Pikeerillä voi kohdistaa osat tarkemmin paikalleen.
Apua kaipaava!
Satu: Voi kääk, nämä sekoitussuhteet ovat niin hankalia, kun en mittaa pikeeriä tehdessä. Näppituntumalla sekoitan, vispilällä tuntee käsissään, milloin seos on sopivaa. Jos seos on liian tönkköä, lisää hiukan vettä tai sitruunanmehua sekaan. Parhaiten oikean suhteen oppii kokeilemalla ja tekemällä, koska erilaisiin piparijuttuihin tarvitaan aina hiukan erilaista pikeeriä.