On Paratiisi aivan salainen, lumoava paikka, talon-alainen. On siellä kakkua ja marmelaatia, enemmän kuin kukaan voisi vaatia. On hunajaa ja marjamehua. Myös suklaan määrää täytyy kehua. Ei antimia liene puuttunut, vaan mihin saparo on juuttunut. ( Mansikkamäki, Helme Heine)
Helpointa on tehdä pipareita muovi- tai metallimuoteilla, mutta aina ei ole saatavissa juuri sitä muottia, jonka haluaisi. Pipareita saa aikaan paperimallin avullakin, vaikka työ käy huomattavasti hitaammin. Mallin voi piirtää itse tai tulostaa sopiva kuva esim. netistä.
Tulostin netista Babarin ja Selesten, sillä Babar on yksi lemppareistani. Satuja onkin luettu ahkerasti lapsille ja tytötkin tykkäävät Babarista. Työvälineinä käytän pientä, sileäteräistä taikinapyörää (käytetään yleensä marsipaanille ja sokerimassalle), pientä marsipaaniveistä (itseasiassa lasten muovailusetistä :D) ja marsipaanitikkua.
Taikina on samalla ohjeella kuin nämä täällä, mutta käytin appelsiinia taikinan maustamiseen. Taikinalevyn saa tasaiseksi, oikeaan mittaansa mittatikkujen avulla esim. täällä, mutta itse kaulin ihan näppituntumalla :D
Yksi tapa on asettaa irti leikattu paperimuotti taikinan päälle ja leikata pienellä taikinapyörällä kuvio irti. Kaikki kohdat eivät mene taikinapyörällä, vaan pyörä "puskee" taikinalevyä. Silloin täytyy mennä osissa, pätkä kerrallaan.
Terävät kulmat leikataan marsipaaniveitsellä.
Pienet ja helpot piparit voi siirtää pellille leveällä lastalla. Suuret ja monimutkaiset kannattaa leikata suoraan leivinpaperin päällä.
Toinen tapa on piirtää varovasti kuvio marsipaanitikulla.
Tämän jälkeen leikataan kuvio irti taikinalevystä merkkien mukaan.

Mikäli muotteja haluaa käyttää useammin, ne kannattaa päällystää esim. kontaktimuovilla, sillä muutoin taikinan rasva tulee paperista läpi ja muottia ei ole enää kiva käyttää :D
Elintarvikekynällä voi hennosti hahmotella paistetun piparin päälle tulevia pursotuksia, jos haluaa helpottaa pursotustyötä. Tai sitten ottaa mallista kopioita tai useampia tulosteita ja leikata osia sapluunoiksi. Silloin saa kaikista pipareista täsmälleen samannäköisiä.
Ai niin, vielä unohtui pari asiaa. Leikkaamisen jälkeen saattaa piparin reunat olla jostain kohdin epätasaiset. Reunoja voi tasoitella sormin tai marsipaaniveitsellä, etteivät ne jää röpelöisiksi paiston jälkeen. Paistettuna reunoja on vaikea tasoitella.
Toinen juttu on, että leivinpaperi kannattaa leikata täsmälleen leivinpellin kokoiseksi. Liian suuren leivinpaperin reunat kääntyvät ja siinä kohdin piparitkin taipuvat eikä niistä tule tasaisia.

Maailmassa on paljon maalaistaloja, mutta Mansikkamäki on erilainen kuin kaikki muut.
Mansikkamäki on suuri, niin suuri, että siellä on tilaa kaikille.
Mansikkamäki on pieni, niin pieni, että sille on tilaa pienimmässäkin sydämessä.
Mansikkamäkeä ei omista kukaan, niin kuin kukaan ei voi omistaa aurinkoa tai ilmaakaan.
Mansikkamäki kuuluu kaikille, niin kuin maailma kuuluu jokaiselle.

(Helme Heine)
Ancka bakar kakor (uusi)
CremeVanilla (uusi)
Ekun keittiö
Elämä makeaksi (Ullanunelman uusi blogi)
Emmalien askartelua ja leivontaa
Jauhopeukalo keskellä kämmentä
Jauhot Suussa
Jokapäiväistä leipää
Kardemummaa, kanelia, sokeria...
Kellari leipuri
Kermacaramelli
LeivinLiina (ent.Herkkunotko)
Levottomat puikot ja pursottimet
Makunautintoja Mimmin keittiöstä
Meillä Leivotaan (uusi)
Nami-hiiren makeita ajatuksia!
Pannu kuumana
Pappilan hätävara kokkaa
Piece of Cake
Pieni Kakkupuoti
Pulla-akka leipoo (uusi)
Rakkaudesta ruokaan (Vilijaana)
Siroa sokeria (uusi)
Tarinoita Ryytimaan reunalta...
Annan aarteet (uusi)
Meissä jokaisessa asuu... (uusi)
Työläitähän nämä ovat, mutta nopeus kasvaa tehdessä. Aluksi kannattaakin valita helppoja hahmoja.
Maria: Yleensä teen vapaalla kädellä, mutta esim. Babar-pipareissa leikkasin norsujen pään irti ja elintarvikekynällä tein mallin mukaan jälkiä, missä kärsän ääriviivat menevät.