Sain ystävältäni kivan leivontakirjan: Leipominen on ihanaa! (WSOY). Hän oli ostanut laatikollisen vanhoja kirjoja edullisesti ja koska hän ei niin paljon leivo, päätti hän lahjoittaa kirjan minulle. Kiitos, kiitos kirjasta!
Kirjasta löytyi tälläinen koristelu-ohje kukkien pursotusta varten. Massaa on minusta helpompi pursottaa kuin tavallista pikeeriä. Terälehtiä voi jopa varovasti muotoilla ennen kuivumista.
Pursotettava koristelumassa
2 liivatelehteä
8 dl tomusokeria
1 valkuainen
2 tl glyserolia (esim.Ullanunelmasta)
halutessa elintarvikeväriä
(laitoin lisäksi 1 tl sitruunanmehua)
1. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä noin 5 min. Sulata ne kuumassa vesitilkassa.
2. Sekoita tomusokeri, valkuainen ja glyseroli. Lisää liivate niihin, niin saat notkean massan. Jos se näyttää liimautuvan, lisää hiukan tomusokeria.
3. Halutessasi voit värjätä elintarvikevärillä.
HUOMIO! Insanity kertoi kommentissaan, että apteekin glyseroli ei ole syötäväksi kelpaavaa, mutta leivontaputiikeista löytyy glyseriiniä leivontatarkoitukseen esim. Ullanunelmasta täältä:
http://www.ullanunelma.fi/product_details.php?p=1430
Valkoisia ruusuja.
Hmmm... ja suihkaus helmiäissprayta. Voiko ilman sitä tehdä enää yhtään koristetta : )

Tomuvärikin tarttui tästä massasta tehtyihin kukkiin. 
Tässä suihkuteltu kevyesti kultasprayta. Kukat ovat jonkin verran erilaisia, kun testailin pursotustyylejä.

Vaaleanpunaista sävyä.
Nuppusia.
Lehdet jäivät tekemättä, kun innokkaasti pursotin pelkkiä kukkia : D
|
|

Maailmassa on paljon maalaistaloja, mutta Mansikkamäki on erilainen kuin kaikki muut.
Mansikkamäki on suuri, niin suuri, että siellä on tilaa kaikille.
Mansikkamäki on pieni, niin pieni, että sille on tilaa pienimmässäkin sydämessä.
Mansikkamäkeä ei omista kukaan, niin kuin kukaan ei voi omistaa aurinkoa tai ilmaakaan.
Mansikkamäki kuuluu kaikille, niin kuin maailma kuuluu jokaiselle.

(Helme Heine)
Askartelua & Elämänmakuja (uusi)
Auringon keittiö (uusi)
Ekun keittiö
Elämä makeaksi (Ullanunelman uusi blogi)
Emmalien askartelua ja leivontaa
Gluteenitonta leivontaa (uusi)
Jauhopeukalo keskellä kämmentä
Jauhot Suussa
Jokapäiväistä leipää
Kakkuliinat (uusi)
Kakkupaja (uusi)
Kakku-Unelma (uusi)
Kardemummaa, kanelia, sokeria...
Kellari leipuri (uusi)
Kermacaramelli
Kodused katsetused (uusi)
Laura puuhailee (uusi)
LeivinLiina (ent.Herkkunotko)
Levottomat puikot ja pursottimet
Made in my kitchen... (uusi)
Madicken (uusi)
Makunautintoja Mimmin keittiöstä
Minimuffinssi (uusi)
Nami-hiiren makeita ajatuksia!
Ninuskin näperrykset (uusi)
Näin meillä (uusi)
Ocelan bites (uusi)
Pannu kuumana
Pappilan hätävara kokkaa
Piece of Cake
Pieni Kakkupuoti
Rakkaudesta ruokaan (Vilijaana)
Sugar Thumb (uusi)
Suklaasilmät (uusi)
TaikaKokki (uusi)
Tarinoita Ryytimaan reunalta...
Tekevät kädet (uusi)
Tigen keittiössä
Tiikerin kakkuja
Vispilänkauppaa (uusi)
Viva ciabatta! (uusi)
Annan aarteet (uusi)
Meissä jokaisessa asuu... (uusi)
Tämä massa kuulostaa hyvältä pursotettaviin koristeisiin. Kuivuuko se ihan kovaksi? kestääkö kukat säilytystä murenematta? Kuinka paljon tuolla ohjeen määrällä tulee massaa? tätä on pakko kokeilla. Kiitos ohjeesta! :)
Testilistalle lähtee, ilman muuta... oon muuteski jääny ny koukkuun pursotteluihin, iha kaikenmoisiin =)
Viittiiks panna jossain välis kuvia sun ruusutyllista ja kenties kokoa ja merkkiä... asiaan pitää saada selvyys, kos mun tyllista ei tul lainkaan noin kauniita ruusuja. Pursottajasta se kun ei tietenkään voi olla kiinni ;)
Minunkin pitää pistää korvan taa tämä ohje. Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Toi helmiäissuihke on niin ihanaa, mutta minua on alkanut suihkiessa etomaan sen haju todella paljon. (Ei, en tod. ole paksuna :)). En muista sen aiemmin tökkineen niin paljon, onkohan se haju kenties muuttunut?
Minäkin säilytän tätä nykyä pullot jääkaapissa. Kerran suihkin johonkin sitä pronssia vähän reilummin ja satuin maistamaan sitä ja se oli aivan kamalaa. Heti tuli mieleen se kun kerran suihkin pronssisiksi pääsiäismunia kakun päälle. Olikohan ne pahoja?!? Itte olen karkkilakossa, niin en niitä maistanut.
Tälläisiä kukkia varmaan harvempi suuhunsa kakun päältä pistelee, mutta viimeksikin kakun pintaa pikkasen suihkauttaessa asia tuli mieleen...
Voi kyllä olla, että tää on ihan vaan mun korvien välissä oleva juttu.
Mutta eniwei, kukat on todella kauniita!!!
Ja taidampa kokeilla minäkin kun en ole pitkään aikaan mitään pursotellut.. =)
Olen myös huomannut tuon minkä Pauliinakin ( enkä ole minäkään raskaana.. ), minulla kullanvärinen tuoksahtaa jotenkin oudolta.. sitä en ole edes oikeastaan käyttänyt mutta helmiäisessä eikä pronssissa mielestäni ole mitään erikoista tuoksussa. Jääkaapissa säilytän minäkin. =)
Kiva kuulla Marie et sä olet hengissä, aloitin tän harrastuksen sun ansiostas ja vierailen täällä eben sivulla useasti kun hänkin on tuommoinen taituri. Montakohan taikinaa menee harjotellessa.; ))
Pitääpä testata jossain välissä tuotakin pikeeriä!
Tosta helmiäisestä, ensimmäinen pulloni tuoksahti myös oudolle suihkiessa, mutta ei maistunut mitenkään epäilyttävälle. Tämän uusimman pulloni laitoin heti jääkaappiin kun tilaukseni sain, ja ei ole tuoksunut oudolle. Jäi kyllä vaivaamaan että lukikohan siinä ensimmäisessä pullossa ollenkaan että "säilytettävä viileässä", tässä nykyisessä pullossani nimittäin lukee.....
Onko tuo glyseroli kallista? Miten nopeasti kukat kuivuvat ja kestävätkö ne siirrellä murenematta?
Sä olet kyllä mestraeiden mestari näissä!!!
Ilman helmiäissuihketta en osaa minäkään enää olla ;D
Pitkän harkinnan jälkeen tilasin ruusutyllasetin, tai sellasen aloituspakkauksen. Jokseenkin kauhunsekaisin tuntein kyllä alan opettelemaan... En tiedä saanko ikinä mitään näin hienoa aikaan! :D
Ps: Kannattaako harjoittelu aloittaa kermavaahdolla? Pitääkö sitä jämäköittää jotenkin...?
Marie: Koristeet kuivuivat koviksi. En tiedä, vaikuttiko lisäämäni sitruunanmehu mitenkään. Kukista tulee ihan kestäviä, reunat saattavat olla herkempiä hajoamaan. Massasta tuli nämä kukat ja muutama pieleen mennyt. Jouduin tosin lisäämään kananmunaa, kun massasta tuli liian paksua. Eli kannattaa lisätä tomusokeria vähitellen. Koostumus on erilainen kuin pelkällä pikeerillä, jotenkin huokoisempi. Siksi tuo tomuvärikin tarttui siihen.
Rouva V: Voin laittaa kuvankin, mutta tylla on sama, millä tein kermaruusutkin (städterin 15 mm kaareva ruusutylla) Jonkinlainen kuva löytyy tuosta kermaruusu-kategoriasta : )
Pauliina: Jääkaapissa olen suihkeita pitänyt ja ainakaan tuon helmiäisen kanssa ei ole ollut ongelmia. Minulla ei tuota pronssisuihketta ole, mutta kultasuihkeessa on sellainen omituinen haju. Helmiäinen tuoksuu vahvasti vaniljalta, joka saattaa alkaa ällöttämään. Mieheni ei pidä hajusta, kun suihkuttelen tuota sprayta. Minua ei haittaa ja hajukin hälvenee sprayn kuivuttua. Mitään makuongelmia en ole huomannut, mutta yleensä suihkuttelenkin pelkkiä koristeita, joita ei syödä.
Hanna: Juu, juuri höpötinkin tuosta kultasuihkeesta. Sitä ei tee mieli laittaa syötäviin juttuihin, ei ainakaan runsaasti : )
Nora: Tarjuska S. kerkesikin käydä ostoksilla eli 100 ml maksaa 5,10 e. Kukkia pursotin illalla ja aamulla olivat kutakuinkin kuivia. Irroitin ne alustasta jotta pohjakin kuivuisi. Kuivumisaika riippuu koristeen koosta. Helposti ja särkymättä lähtivät irti. Kukkien reunat saattavat kovassa käsittelyssä murtua.
Jaana S. ja Pia : Tarvikkeilla on oikeasti suuri merkitys. Tyllissa on eroja. Tylla oli se sama millä olen pursotellut kermaruusuja eli Städterin 15 mm kaareva tylla. Muutaman kokeilin pienellä (10 mm) kaarevalla tyllalla. Niistä ei tullut otettua kuvia : ) Tekisi mieli kokeilla joskus sitä laineikasta ruusutyllaa.
Anninen: Kyllä se onnistuu, ei ole vaikeaa kun pääsee juonesta kiinni : ) Pelkkä kermavaahto on varmasti vaikein pursotettava, ainakin minusta. Hyviä ruusuja saa aikaan kermavaahto+hyydykejauheesta. Mikäli hyydykejauheessa on paloja, täytyy ne siivilöidä ensin pois. Olen tehnyt rasiasta puolikkaan annoksen, jos ei tarvitse suurta määrää. Vaniljakreemillä voi myös jonkin verran tukevoittaa kermavaahtoa tai tekemällä esim. jonkin sileän moussen liivatteen avulla. Sokericreme on tukeva pursotetta ja tämä massa oli minusta helppoa pursottaa. Tuolta buttercream+kermaruusu-kategoriasta löytyy joitakin vinkkejä : )
Torttu: Luulisin, että kuivuttuaan säilyvät pitkään, useita viikkoja/kuukausia. Ovathan ne lähinnä sokeria.
Samoin seos suorastaan suli käsiini ja valui liemenä pursotuspussin isosta päästä ulos, vaikka kuinka koitin rutistaa sitä kiinni! xD (Helpotti kyllä kun pussin heitti hetkeksi pakastimeen...) Lopputuloksena oli toistakymmentä "nuupahtanutta" ruusua ja HIRVEÄ sotku keittiössä!
Täytyypä ensi kerralla kokeilla jotain noista mainitsemistasi täytteistä ja jatkaa vain sitkeesti harjoittelua. :)
Rouva Täytekakku: Spraypullossani (sininen) lukee Colorante perlato spray, argent silber, joka on suomennettu elintarvikespray, helmiäinen. Sitä voi laittaa aika paljonkin ja silti siitä ei tule täysin hopeista. Yleensä kevyt suihkaus riittää hohdon aikaansaamiseen.
Tarjuska S.: No voi itku, älä lannistu kuitenkaan. Varmasti niistä kuitenkin tuli ihan hyviä kukkia. Minusta tämä massa oli niin ihanaa pursotettavaa. Siksi jäi nuo lehdetkin tekemättä kokonaan : ) Pikeeri on aika kenkku aine. Jos se on vähänkin liian löysää tai paksua siihen työhön mitä tekee, niin hankalaksi työskentely menee. Ainoastaan kokeilemalla sen oppii tietämään käsissään, milloin massa on sopivaa.
Anonyymi: Glyseroli on englanniksi glycerol tai myös sanotaan glycerin tai glycerine, kuten kommentissa kirjoititkin. Kaikki nämä tarkoittavat tietääksi samaa : )
Ja nuo sinun piparit... Ihan käsittämättömän upeita jälleen!! Viikonlopuksi pitäisi väsätä juna-aiheisia pikkuleipiä ja nyt jo hirvittää kun ihailin näitä sinun taidonnäytteitäsi, ou nou!
Tein toissapäivänä puolikkaan annoksen tätä kukkapikeeriä, mutta en kyllä saanut ensimmäistäkään kukan näköistä väkerrystä aikaiseksi. :( Vaikka lisäsin tomusokeria kahteenkin otteeseen, oli pikeeri silti liian löysää, kun terälehdet eivät pysyneet pystyssä ollenkaan. En saanut edes nostettua tyllaa ylös terälehden jälkeen, kun pikeeri vaan venyi ja seurasi mukana. :(
Marika: Nämä ruusut kestävät todella hyvin, sillä ovat niin paksuja. Jossain vaiheessa alkavat toki sulamaan ja varsinkin, jos kakun päällä on tiivis kupu. Sulamista voi estää sivelemällä koristeiden alapuoli valkosuklaalla.
Täytyykin korjata tuonne ohjeeseen, ettei kukaan hanki apteekista!
Tein voikreemisi ohjeella ruusuja harjoituksen vuoksi ja ihan OK lopputulos oli, vaikkei todellakaan yhtä kaunis kuin kaikki siun ruusut. :) Harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta..
konditorin käsikirja sanoo että pikeeri on 83% tomusokeria ja 17 valkuasta :D
Ottaa pannuun, kun valitat joka blogissa pikkuasioista.
Eben blogi on maailman paras!
ja jos joku sanoo vielä jossain lohi quiche lorraine niin lupaan ärähtää.. että lohikinkkupiirakka :)
Vastikään tällaisesta ruusutehtailusta kiinnostuneena on tullut selviteltyä asioita. Eli glyseroli ja glyseriini on ihan yksi ja sama asia, myytäköön sitä apteekissa tai Wiltonilla tai missä tahansa. Se apteekin oma ei ole sen vaarallisempaa tai vaarattomampaa kuin muutkaan glyserolit. Toki se saattaa maksaa eri hinnan eri paikassa, mutta aine on samaa jos pullossa lukee glyseroli tai glyseriini. Se on myrkyllistä kyllä, mutta annostelu on se kaiken a ja o. Sitä ei siis pidä mennä pullon suusta maistelemaan ja se saattaa nieltynä aiheuttaa ripulia. Noin ihan kemikaalimielessä sille on olemassa LD50-arvo, eli puolet kokeessa käytetyistä rotista kuoli kun altistus oli 12,6g glyserolia eläimen elopainokiloa kohti. Joten aika paljon saapi laittaa menemään ennenkuin aiheuttaa ihmiselle oireita.
Joten ihan vapaasti hankkimaan ainetta lähiapteekista, ellei ole tarvetta tilailla muitakin tarvikkeita nettipuodeista :)
Apteekista ostin omani ja kun tässä nyt ehdin, niin kokeilut alkaa.
Oli todella kauniita ruusuja, wau! Toivottavasti opin itsekin moisia tekemään ja kiitokset ohjeesta, minä kun olen tämmöinen tee-ihan-itte-mahd-paljon-ihminen ja kaikenlaista on tullu ja tulee kokeiltua...
Useat muutkin syötävät aineet ovat myrkyllisiä esim. muskottipähkinä, mutta todellakin se on annostuksesta kiinni.
Laittaisinko sitten tuonne tekstiin, että apteekin ainettakin voi käyttää, vai onko sitten esim. leivontaliikkeiden aine jotenkin muuten puhtaampaan? Onko tietoa, mihin erilaisiin käyttötarkoituksiin yleensä apteekin glyserolia käytetään?
Lisäaineoppaasta löytyy aineesta tällaista tietoa:
E 422 Glyseroli
Esiintyy luontaisesti esimerkiksi kemiallisesti sitoutuneena rasvaan, josta sitä valmistetaan. Rasva
voi olla eläinperäistä. Voidaan valmistaa myös synteettisesti. Sakeuttamisaine ja
kosteudensäilyttäjä. Saa käyttää lähes kaikkiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita. Ei
enimmäismäärärajoituksia.
ADI: Ei ole määritelty
(ADI = terveyden kannalta ylin päivittäin hyväksyttävä lisäaineiden saantimäärä.)
Niin, ja miksi sitten sitä apteekista tai leivontaliikkeestä... En tiedä kuinka hyvin maailmalla on saatavilla glyserolia, kuten ehkä muitakin Suomessa apteekkitavaroina saatavilla olevia aineita, koska lähinnä olen leivontaliikkeiden listoilla nähnyt jenkkiläistä Wiltonin pullottamaa glyserolia. Mutta onhan toki kätevää ostaa
kaikki aiheeseen liittyvä samasta paikasta ja lienee se imagokysymyskin. Kukapa fiksu kauppias lähettää asiakkaan toiseen puotiin ostoksille, jos voi itse samaa tavaraa kaupata ja ehkä vielä "paremmalla" hinnalla?
Kuitenkin, jos pullossa lukee glyseroli tai glyseriini, se on oltava glyserolia tai kyseessä on huijaus tai petos kun aine on virallisesti luokiteltu.
Turvallisuus ON tärkeää ja kyllä nämä kolme omaakin tenevaa mielellään makeita maistelevat vaikka olen paitsi äitinä, myös etenkin viran puolesta makeankäytön poliisi :D